Itkua, naurua ja laulua!

Nyt on reilu vuoden tauon jälkeen ensimmäiset estekisat takana ja voin kerrankin todeta kisojen jälkeen, että jäi kyllä hyvä fiilis! Luokka suunnitelmat muuttui eli Tiina menikin 50cm ja minä 70cm, mikä oli hyvä juttu, sillä en tosiaan itse ole Tepsulla ratsastanut kahden vuoden sisään kuin kerran ennen kisoja ja edellisistä rata treeneistäkin on vierähtäny jo vuosi, jos maanantain hyppykertaa ei lasketa. Kisoihin mentiin siis hakemaan vain rutiinia ja hyvää fiilistä!

Menin tallille kisa päivänä jo hyvissä ajoin, jotta kerkesin ratsastaa Maisen ja Ransun ennen lähtöä. Maisen kanssa käytiin köpöttely maastossa, sillä se oli laitumella polkaissut etusen kruununrajaan haavan. Ransu taas pääsi kunnolla maastoilemaan pitkästä aikaa ja voi että kun oli tammalla niin hauskaa, että taisi jarrut jäädä talliin. Noh, hauskaa oli molemmilla. Kun Ransu oli hoidettu takaisin laitumelle oli kisaheppasten vuoro päästä puunattavaksi. Puunailujen jälkeen hevoset koppiin, kamat autoon ja nokka kohti Pieksämäkeä.

Ensimmäisenä oli Hennan&Prinsessan vuoro mennä hyppäämään ristikkoluokkaa. Rata meni tasaisesti ja siististi, tosin poni valui hetkittäin vähän pitkäkti ja matalaksi, mutta kolmas sija sieltä napsahti! Sitten olikin luokka 50cm jossa starttasi sekä Henna että Tiina. Henna sai Prinsessaan jo vähän enemmän painetta ja rata sujui jo paljon vauhdikkaammin, mutta kuitenkin siististi. Tuloksena viides sija.Tiinan ja Tepsun rata oli taas rauhallinen, tasainen ja siisti. Tiina sai myös ratsastettua hyvin pienet tiet, joten Lento-Tepsu lennätti ratsukon voittoon! Jes! Sitten olikin minun vuoro.. Tepsu alkoi olla jo hieman väsynyt, mutta oli silti hyvin kuulolla ja tuntui muutenkin hyvältä, joten lähdin radalle hyvillä mielin. Perusrata meni hyvin, samoin uusinta, jossa tosin itse unohdin ratsastaa esteelle nro. 11, jonka takia tuli yksi puomi alas, mutta olin silti rataan erittäin tyytyväinen! Muutamalle esteelle tuli todella hassu hyppy, mutta lisää treeniä ja ratoja alle, nii päästään esikesänä jo alue-esteille ;) Tällä treenillä olin kuitenkin super tyytyväinen, että päästiin muurista ja laineestakin yli täysin mukisematta!


Käveltiin molempien heppojen kanssa pitkät loppukäynnit, kunnes Henna rupesi itkemään. Kysyin häneltä että mikähän mahtaa olla syy, johon Henna totesi kyyneliä pyyhkien "Oon niin onnellinen!" Siinä sitten itkua ja naurua väännellessä lastattiin hepat koppiin ja lähdettiin kotiin päin. Koko kotimatkan huudatettiin radiota täysillä ja lauleskeltiin kuorossa "Rappiolla on hyvä olla, ei huolet paina ei rasitu polla, antaudu sinäkin suosiolla, taikka anna meidän olla..!"

Huh, olipahan kaikipuolin kiva reissu ja ensiviikolla uudestaan!


Kahlailua ja kopistusta

Sitten tähän päivään...
Latu lähtee maanantaina kahdeksi viikoksi Juvalle Hileen seuraksi, joten tänään sitten kopitettiin Latu. Se on ollut aina hieman hankala lastata, joten tänään käytiin syöttämässä iltaruuat kopissa. Latu on hevonen, joka ei tee mitään pakon edestä, joten ainoa vaihtoehto on vain odottaa, kunnes herraa huvittaa koppiin kävellä. Tänään oltiin ehkäpä 15minuuttia odoteltu ja Latu oli jo puoliksi kopissa, kunnes putosi lastaussillalta ja repäisi oikean takajalkansa lastaussillan lukkoon. Noh, sekös oli kamalaa Latun mielestä, vaikkei haava iso ollutkaan, meni seuraavat 15minuuttia että saatiin se lähellekkään koppia. Oltiin tunti jo pällistely ja kokeiltu kaikennäköisiä keinoja, sitten mentiin vain Annikan kanssa koppii istuskelemaan ja rupattelemaan niitä näitä. Meni puolituntia niin heppa kävelee suoraan koppiin, syö ruokansa ja pääsee pois. Raivostuttava, kun ei sen kanssa auta muu kuin aika! No pääasia, että se meni sinne. Huomenna uudestaan.

Ennen kopitusta käytiin Latun ja Maisen kanssa rannassa kahlailemassa.

"Elä elämäsi hymyilen, hymyile läpi kyynelten"
"Katso elämääsi tuulilasin läpi, älä peräpeilistä"