Unelmista

Ajattelin nyt hieman pohdiskella menneitä ja omia tulevaisuuden suunnitelmia, tai lähinnä unelmia ja haaveita.

Vokote "Köntsä" ja minä 2007

Heti ensimmäisen ratsastustunnin jälkeen olin sitä mieltä, että minä haluan oman hevosen. Silloin ne omaheppa haaveet oli sillä tasolla, että joku kiva ja söpö rapsuttelu heppa, jolla voisi käydä laukkailemassa metsäteillä olisi se unelmien täyttymys. Kokemusta kuitenkin tarvittiin hurjasti lisää. Ja sitä hankittiin ratsastaen, ajaen ja hoitaen. Saatoin hyvin viettää aikaa tallilla tunteja vain harjaillen heppoja ja katsellen niiden laiduntamista. Parin vuoden ratsastelun jälkeen olin jo päässyt muutamiin kisoihin ja valmennuksiin Liinan kanssa, joten se oma unelmaheppa muuttui osaavaksi suomenhevoseksi, jolla olisi päässyt kisaamaan pieniä seuraluokkia. Omaa hevosta ei vanhempani luojan kiitos minulle ostaneet, mutta innostuin kuitenkin Liinan kanssa kisaamisesta ja valmentautumisesta niin, että kehityimme molemmat hurjaa vauhtia. Viihdyin tallilla päivä päivältä pidempää ja aloin vuokrata useampaa hevosta yhtäaikaa. Jokainen opetti minulle jotain uutta. Sitten tuli kevät ja Latu, joka oli silloin juuri raviuran lopettanut täysin raaka ratsu, jota ratsastelin silloin tällöin Annikan apuna. Jälkeen päin ajateltuna varmaankin juuri Latu sai minut innostumaan remontti hevosista ja sille tielle olen jäänyt.

Latun eka este

mun ekat estekisat

Olin vielä vuosi sitten sitä mieltä, että haluan valmiin kilpahevosen, jolla pääsen todella kehittymään ja kilpailemaan kunnolla. Sainkin kesälle 2011 ylläpitoon SM tason kilpaponin nimeltä Sjors tutummin Juuso. Juuso oli ja on edelleen aivan huippu ope. Sain Juuson kanssa vietetystä kesästä todella paljon irti ja opin taas ratsastamaan täysin erilaista hevosta, kun mihin olin aiemmin tottunut. Olin koko kesän saanut ratsastaa valmiilla hevosella, mikä oli ihan mahtavaa, mutta silti jäi sellainen fiilis, että ei ehkä sittenkään. Matkan varrella on ollut paljon raakoja hevosia joiden kanssa ollaan opeteltu yhdessä, näistä hyviä esimerkkejä on Tuuli, Latu, Ransu ja Maise. Joka syksy olen sanonut etten halua enää ikinä remontti heppaa, mutta silti joka kevät jostain sellaisen itselleni hankin. Tämänhetkinen omaheppa unelma olisikin hyväliikkeinen nuori ratsu, josta voisin tehdä juuri omanlaisen. Saisin nähdä kuinka pitkälle taitoni tällähetkellä riittää ja kun ne loppuvat me opettelisimme yhdessä lisää. Ehkä joku päivä sitten omistaisin juuri omanlaisen kilpahevosen, jonka kanssa voisin täyttää unelmani.

Tuuli

Juuso <3

En pidä itseäni varsin taitavana ratsastajana, mutta omana vahvuutena kuitenkin pidän sitä, kuinka monenlaisista hevosista minulla on kokemusta. Jokainen hevonen on erilainen ja jokainen toimii eritavalla. Jokainen hevonen jonka selässä olen käynyt tai jonka kanssa olen muuten touhunnut on opettanut minulle jotain, kaikesta saa jotain irti kun oikein yrittää.

Alfa

Saa nähdä kuinka moneen kertaan haaveet vielä kerkeää muuttua vai muuttuvatko ollenkaan. Aika näyttää olenko ikuinen harrastelija ja tuleva tätiratsastaja vai täyttyykö unelmani vielä joku päivä.